blankkiweb

Herra Rassapotamuksen never ending story - Osa 8

Kirjoittaja Ville-Matti "Karukki" Alanko

Kello kävi jo kahtatoista, kun Rassapottamus edelleenkin tarkasteli Intian serkultaan saamaa jättiläiskalmaria. "Mitä hän sillä tekisi?", mietti Rassapottamus. "Liekköhän siitä saisi hyvät ruoat?", hän jatkoi:"HOVIMESTARI!", kreivi huusi ärtyneenä ja viskin maku tulvahti röyhtäisyn mukana suuhun. "Niin, sir", hovimestari kysyi saapuessaan olohuoneseen. "Heivatkaa tämä kalmari paloina pakkaseen ja tehkää siitä minulle suopursulla höystettyä keittoa tämän päivän ruuaksi", kreivi käski ja lähti hoipertelamaan kohti WC:tä ja kirosi mielessään Mousakan katoamista. WC sijaitsi kellarikerroksessa ja sinne päästyään kreivi tyhjensi vatsalaukkunsa ja mietti kohtaloaan.

*tum, tum, tum* ... *tum, tum, tum*.. *tum, tum, tum* "MITÄ HELV...", kreivi ähisi herättyään vessan lattialta. Hänellä kesti hetki tajuta, että oli nukahtanut vessaan joksikin aikaa. Kreivi nousi maatasolle ja ihmetteli mistä äskettäin kuulunut töminä kuului. Hän käveli olohuoneeseen ja huomasi hovimestarin pilkkovan kalmaria kirveellä. Kreivin suu loksahti auki ja päässä alkoi surista. "MIKSI HELVETTISSÄ PILKOT KALMARIN OLOHUONEESSA?!", kreivi huusi hovimestarille. Hovimestari keskeytti ja kääntyi ja totesi kohteliaasti:"Pahoittelen, mutta en keksinyt muuta keinoa siirtää kalmaria keittiöön jatkotoimenpiteitä varten, sir". "Ärh niinpä tietenkin", totesi kreivi ja mietti miksi hän edellenkin piti hovimestaria kirjoillaan. Rassapottamus päätti etsiä Mousakan jostain.

Kreivi saapui hetken etsittyään soittohuoneeseen, joka olisi pikaisesti kaivannut siivousta. Hän käveli verhoille ja aukaisi ne. Valitettavasti verhot olivat kuluneet ja toinen tipahtikin suoraan kreivin päälle. "No voi helvetti sentään", kirosi kreivi ja repi verhot riekaleiksi. Hetken hengähdettyään hän huomasi pihalla jotain outoa. Ensiksi hän kuvitteli katsovansa hevosta, sitten kotkaa. Hetken päästä kreivi tajusi katsovansa elävää hippogrifiä. "Mitä hittoa!", kreivi totesi ja aukaisi ikkunat epäuskossaan. Hän siristi silmiään ja kuvitteli krapulan aiheuttavan vain aistiharhoja. Kreivin nähdessään hippogryffi pelästyi ja nousi lentoon, valittevasti kyseessä oleva yksilö oli ikänsä kärsinyt makrogenitosomiasta ja tämä yhdistettynä hevosen vehkeisiin aiheutti valtavan suuret sukupuolielimet. Sen seuraksena olento jäi kiinni katolla olevaan harava-antenniin sukupuolikalleuksistaan ja tömähti katolle kovasti äännellen.

Kreivi oli yhä hämmentyneenä paikoillaan, kun Mousakka ilmestyi kiväärin kanssa soittohuoneeseen. "Näitkö sen? Mihin se meni?!", huusi Mousakka ja etsi olentoa pihalta katsoen ikkunoista ulos. "No kerro nyt perkele, mihin se meni", hän jatkoi. "Se.. se jä-jä-jäi pa-pa-palleistaan kiinni katolle", kreivi änkytti epäuskossa. "No hyvä, käyn ampumassa sen.", Mousakka jatkoi ja hyppäsi ulos ikkunasta. Valitettavasti Mousakka ei tiennyt tai muistanut ikkunan allaolevasta piikkipensaasta. Mousakan ase tippui hänen käsistään rojahtaessaan piikkipensaaseen, ja ase laukesi yllättäen. Luoti lensi seinän läpi, osui soittohuoneessa olevaan perintövatiin, kimposi siitä vielä toisen seinän läpi viereiseen keittiöön ja tipahti lopuksi hautumassa olevaan suopursukalmarikeittoon. Samaan aikaan Rassapottamus oli heittäytynyt lattialle, lyönyt päänsä pöytään ja menettänyt tajuntansa...

Seuraavan jatko-osan kirjoittaa Aleksi "Zeussi" Pöyhtäri ja käytettävät sanat ovat määrämittainen, Waardenburgin oireyhtymä sekä apulaisosastonhoitaja.

Julkaistu alunperin Blankin numerossa 1/2010